Rintakehän yläaukeaman oireyhtymä – TOS eli Thoracic Outlet Syndrome

TOS-oireyhtymä on yleisnimitys hartiapunoksen, solisvaltimon ja solislaskimon puristustiloille. Yleisimmin pinne sijaitsee kylkiluunkannattajalihasten alueella, solisluun ja kylkiluun välissä tai pienen rintalihaksen alla.

Hartiapunos hermottaa yläraajoja. Hartiapunoksen muodostavat etuhaarat neljästä alimmasta kaulahermosta sekä ylimmästä rintahermosta. Hartiapunos jakautuu päähermohaaroihin, joihin kuuluvat kainalohermo (nervus axillaris), lihas-ihohermo (nervus musculocutaneus), värttinähermo (nervus radialis), kyynärhermo (nervus ulnaris) ja keskihermo (nervus medianus).

piirroskuva hartiapunoksesta, joka lähtee kaularangasta ja kulkee solisluun ja pienen rintalihaksen alta kainaloon ja sieltä käsivarteen.
Hartiapunos (plexus brachialis) lähtee kaularangasta ja kulkee kylkiluunkannattajalihasten muodostaman kolmion läpi, solisluun ja pienen rintalihaksen alta kainaloon ja sieltä käsivarteen. Hartiapunoksen lomassa solisvaltimo punaisella. Kuva iStock.

Alla kuva kaulan lihaksista, jotka ovat apuhengityslihaksia sekä puhelihaksia. TOS-oireyhtymässä olennaisia lihaksia ovat etummainen kylkiluunkannattajalihas (musculus scalenus anterior) ja keskimmäinen kylkiluunkannattajalihas (musculus scalenus medius), kuvassa numerot 11-12, joiden välistä hartiapunos eli plexus brachialis kulkee. Kuvan asento toimii muuten hyvänä venytyksenä; ”katso olan yli yläviistoon ja vie samalla vastakkaista olkapäätä alas”.

piirroskuva kaulan lihaksista.
Kaulan lihakset. 1-2. M. digastricus (kaksirunkoinen alaleukalihas) 3. M. mylohyoideus (leveä suunpohjalihas) 4. M. stylohyoideus (puikkolisäkekieliluulihas) 5. M. styloglossus (puikkolisäke-kielilihas) 6. M. constrictor pharyngis medius (nielun keskimmäinen kuroja), jonka etupuolella m. hyoglossus (kieliluu-kielilihas) 7. M. sternohyoideus (rintalasta-kieliluulihas) 8. M. omohyoideus (lapa-kieliluulihas) 9. M. constrictor pharyngis inferior (nielun alempi kuroja), jonka etupuolella m. thyrohyoideus (kilpirusto-kieliluulihas) 10. M. sternothyroideus (rintalasta-kilpirustolihas) 11. M. scalenus anterior (etummainen kylkiluunkannattajalihas) 12. M. scalenus medius (keskimmäinen kylkiluunkannattajalihas) 13. M. splenius cervicis (kaulan ohjaslihas). Kuvasta puuttuu m. sternocleidomastoideus (päännyökkääjälihas) ja m. platysma (kaulan iholihas), jotka ovat kuvattujen lihasten päällä. Kuva iStock.

Kylkiluunkannattajalihakset eli scalenus-lihakset lyhyesti:

Niitä on kaikkiaan kolme kaulan molemmin puolin; etummainen, keskimmäinen ja takimmainen. Ne lähtevät kaulanikamien poikkihaarakkeista. Etummainen ja keskimmäinen kiinnittyy 1. kylkiluuhun ja takimmainen 2. kylkiluuhun. Scalenus-lihasten tehtävänä on sisäänhengityksen avustaminen, kaularangan koukistus (eteentaivutus), ja sivutaivutus (pään kallistus), lisäksi etummainen kiertää kaularankaa.

TOS-oireyhtymää aiheuttaa:

  • vamman jälkitila, esimerkiksi:
    • solisluun tai ensimmäisen kylkiluun murtuma
    • luisten rakenteiden välissä olevien nivelten sijoiltaanmeno
    • venähdys tai iskuvamma, joka kohdistuu hartiapunokseen, kylkiluunkannattajalihaksiin tai verisuoniin
  • ylikehittyneet kylkiluunkannattajalihakset
    • esim. lihaksikkailla painijoilla tai voimailijoilla
  • anatomisista seikoista johtuva valtimon puristuminen
  • solislaskimon tukkeutuminen
    • hätätilanne: liuotus- ja leikkaushoito

Kyseessä piirroskuva, jossa esitetään venähdyksen ja puristuksen vaikutus rintakehän yläaukeaman oireyhtymässä.
Venähdyksen ja puristuksen vaikutus rintakehän yläaukeaman oireyhtymässä. Venähdys aiheuttaa hartiapunoksen venyttymistä. Puristustila voi johtua lihaksista, kuten ylikehittyneistä kylkiluunkannattajalihaksista, puristusta voi esiintyä myös pienen rintalihaksen alueella. Kuva iStock.

TOS-jaottelu

  • hermostoperäinen (neurogeeninen)
  • verisuoniperäinen (vaskulaarinen)
  • neurovaskulaarinen
    • pinnetila on sekä hermoissa, että verisuonissa
  • pinnetilojen syiden mukainen jaottelu
    • toiminnallinen
    • rakenteellinen

Oireet:

Yleisimmin yläraajan ollessa kohoasennossa:

  • yläraajan puutuminen, pistely, voimattomuus ja särky
    • yläraajan säteilykipu tuntuu useimmiten pikkusormen ja nimettömän alueella
  • kipua/arkuutta voi tuntua myös kaulalla, kainalossa, rinnan alueella, niska-hartiaseudussa, lapojen välissä ja päässä
  • solisvaltimon puristuminen aiheuttaa raajassa kipua, heikkoutta, viileyttä, kylmänarkuutta ja väsymistä
  • laskimoperäisen TOS:n oireet yläraajan kohoasennossa:
    • yläraajan turvotus, särky, väsyminen ja sinerrys (syanoosi)

Hoito:

  • työergonomian parantaminen
    • vältetään kädet koholla työskentelyä
    • asentojen vaihtaminen
    • taukoliikunta
  • omatoiminen monipuolinen liikunta
  • hieronta
  • liikuntahoito fysioterapeutin ohjauksessa
    • harjoitteilla pyritään avaamaan rintakehän yläaukeamaa
      • parannetaan ryhtiä ja vahvistetaan hartiakaaren lihaksistoa
  • yöllisiin oireisiin nukkumisergonomian parantaminen
  • mikäli konservatiivinen hoito ei auta, voi leikkaushoidosta olla apua
    • hermoihin ja verisuoniin painetta aiheuttavan pehmytkudoksen ja/tai luuston leikkaus
    • laskimotukoksessa liuotus- ja leikkaushoito

Takaisin